Ruoka ja tietenkin juoma, ja parhaat ruokakaupat

OBS. Laitoin nyt Nuhiin ehdotuksesta tähän tuon äänestyyn parhaista ruokakaupoista. Älä äänestä jos omaasi ei löydy listasta vaan laita tänne viesti niin lisään sen tuohon. Tai sitten äänestä muu mikää ja laita mikä se on.

Täällä on kyllä ollut keskustelua ruoasta mutta se on sipoteltu eri topiin, esim. pulinassa ja harrastuksissa. Päätin sitten tehdä sille oman tovan. Täällä voi keskustella ihan yleisesti ruoasta, lempi- ja inhokkiruoista, mitä on syönyt tänään. Yms hyvää keskustelua maittavista ja vähemmän maittavista ruoista ja juomista.

Minä olin tässä melkein viikon tuolla isovanhempiani moikkaamassa. Siellä tuli syötyä tosi paljon kun ne aina tuputtavat sitä ruokaa että ota lisää. Ei siinä tosi maukasta ruokaa siellä on ettei sen puoleen. Tosi tiuhaan ja tosi paljon syötiin.

Juomia tuli tuolla reissulla nautittua tosi paljon kahvia ja teetä. Aamulla puuron kera teetä pari isoa kupposta. Kun ukko keitti aina niin paljon. Sitten parin tunnin päästä aamukahvit parikuppia. Sitten vielä ruoan jälkeen joskus. Ja sitten iltateet. Huhhuh. No hyviä nekin, paitsi että ehkä toista kertaa eläissäni maistoin sokeroitua kahvia. Se oli tosi pahaa, kun olimme mökillä ja isänisäni oli tuonut termoossa kahvia niin se oli sokerista. Vaikea saada alas. Toisenkin kerran oli mutta siinä oli paljon vähemmän sokeria niin se oli ihan siedettävää.

Ah, ruoka on sanaristikoiden ohella suurin intohimoni. Rakastan syömistä, ja pidän melko monenlaisista ruoista, ennyt tässä ala mitään suosikkeja luettelemaan sen kummemmin, kun en halua syrjiä mitään ruokia. Ruoan valmistaminen itse on myöskin huippuhienoa toimintaa. Arvostan sitä kivisyömmein pohjasta. Itse valmistelen sekä ruokia, että myöskin leivon huumaavan herkullisia leivonnaisia. Älkää kuitenkaan käsittäkö väärin, en tosiaankaan leivo naisia.

Ruoan laagaamisssa maustaminen on mielestäni kaiken a & o. Suosikkimausteitani ovat soijakastike, joka tekee kaikesta hyvää sekä rakuuna, joka yleensä muistuu mieleen vasta siinä ruoanlaiton lopuvaiheissa, että "Hei, tähänhän voisi laittaa vähän rakuunaa!" No, pidän kyllä kaikista mausteista, ja suolaisiin ruokiin on mielestäni hauska laittaa semmoisia yllätyksellisiä juttuja, kuten kanelia tai vaniljasokeria. Tulee semmoisia kivoja makuyhdistelmiä. Tässä tämmöinen oiva soijakastike resepti, jonka keksin leikkiessäni kokkisotaa:
1. Paista kesäkurpitsaviipaleita soijakastikkeessa
2. Lisää joukkoon porkkanaraastetta
3. Nauti

Tuo yllä mainittu on todella oiva salaattiresepti esim. pestolohen ja chapati-leivän kera.

Ruoan syämisesta tuli nyt mieleeni, että olin tässä juuri Ruotsiin menossa laivalla, ja siellä sitten söin laivan seisovassa pöydässä, joka kyllä pullisteli vaikka minkälaisia herkuja. Kun yritti maistaa kaikkea vaikka sillä tavalla ihan vähänkin, niin siitäkin tuli jo täyteen. No, joka tapauksessa siellä oli paljon todella inspiroivia reseptejä. Esim. mansikkakakkua alkupalaksi, tonnikalamössöä pienessä juomalasissa, ja paahtovanukasta. Olen itsekin kerran kokeillut paahtovanukkaan tekoa, ja siitä tuli vain lyösää vaniljamunakasta. Se oli kyllä todella hyvää, mutta ulkonäkö ei miellyttänyt kaikkia, minua kylläkin.

Sitten vielä extrana tämmöinen suusta suuhun kulkeutunut klassikkoresepti, jota en ole vielä kokeillut, mutta pitäisi. Kertokoon joku minkälaista tämä on, jos on joskus tullut kokeiltua. Tämän nimi on salaattikeitto.
1. Laita salaatit kiehuvaan veteen
2. Lisää suolaa maun mukaan.
3. Nauti.

Gyllä gyllä en kyllä itsekään oikein varmaan toivottavasti koskaan lakkaa mainostamasta soijakastiketta. Vaikka olenkin sitä jo täällä mainostanutkin niin en ainakaan ihan vielä herkeä. Usein kun teen ruokaa ja maustan sitä niin kun sitten lopussa maistan sitä niin tuntuu että siitä puuttuu jotain että se olisi täydellinen maku. Sitten muistankin että ahaaa olen unohtanut soijakastikkeen. Sitten kun sitä turauttaa kunnolla siihen ruokaan niin johan maittaa. Juurikin noin kävi kun tein tässä ihan vähnä aikaa sitten sili con carnea. Siitä tuli tosi hyvää. Kun söin juuri pari päivää sitten äitini tekemää nakkikeittoa, se oli hyvää mutta siitä tuli vielä parempaa kun livautti sinne soijista. Meillä käytetään Kikkoman merkkistä soijista. Meillä tosin on myös Soyking soijista koska se on gluteenitonta, ja perheessämme on muutama keliaakikko.

Tuosta chili con carneesta tuli mieleeni, että kun tein sen kera riisiä, niin siitäkin tuli tosi hyvää. Riisin maustaminen unohtuu tosi usein, ja tosi monilta. Useinhan siihen laitetaan vain suolaa tai liemikuutio. Riisistä tulee tosi paljon parempaa kun sinnekin heittää kaikenmoista maustajaa. Esim minä laitoin aika paljon jotain kaapista löytynyttä Garam masala mausteseosta. Riisistä tuli tosi mahtista. Sitä teki mieli syödä pelkiltäänkin. Ja riisini olivat myös juuri sopivan kypsiä. Ei semmoista mössöä niinkuin se joskus on vaan semmoista vähäsen hampaissa tuntuvaa.

Toinen elämäni mauste on valkosipuli. Laitan sitä moniin ruokiin. Valkosipulista olen pitänyt ennen soijakastiketta. Soijiksesta aloin pitämään ehkä vasta muutama vuosi sitten. Toki olen pitänyt siitä ennenkin mutta oikein erityisesti vasta viimevuosina. Valkosipulia ei mielestäni pidä kuumentaa liikaa, liian kauan. Se menettää makuaan, ja maku muuttuu pahemmaksi. Toki kuumennettu vskin on hyvää mutta tapaan laittaa valkosipulin ruokiini vasta ihan lopussa. Sain siskoltani ja langoltani hyvän kirjan jonka nimi on Valkosipulin vuosi. Kirjoittaja Matti Rautonen. Se on tosi hyvä kirja siinä on reseptejä ja juttuja, ja tietoa valkosipulista. Olen tehnyt kirjan resepteistä esim. valkosipulirunebergintorttuja. Ne olivat tosi hyviä nekin.

Tässä tovassahan voisi varmaan samalla myös keskustella siitä että, mistä ihmiset täällä oikein hankkivat ruokansa ja tietenkin juomansa. Jännityksen lisäämiseksi yleisimmille kaupoillehan voisi melkein tehdä äänestyksen, tämä nyt vain tämmöisenä ajatelmana. Itse suosin kaikkein eniten ruokakaupoista Lidliä. Se on pysyvästi halpa, ja tuotevalikoimaan kuuluu paljon Lidl laatumerkkejä sekä takuuvarmaa suomalaista laatua, varsinkin Milbona.

Tietystikin syy, miksi Lidl tuli mieleeni, on se että ostin sieltä tässä taannoin aivan huippuhyvää ruokaa, jota en ole muualla edes nähnyt. Sitä ei ollut koskaan edes sekoitettu. Tämä ruokain keisari oli nimeltään harira, ja se on muslimien suosimaa ramadankeittoa. Lidl myy sitä n litran lasipulloihin pakattuna hintaan 2,79€/plo, tosi halpaa siis. Se on tomaattipohjaista kasviskeittoa, jossa oli valkoisia klimppejä. Toverini jonk' seurassa tätä söin, sanoi niitä klimppejä kahviherneiksi, olkoon niin. Kaiken lisäksi siinä lasipullossa on hieno kamelein koristeltu etiketti & se on helppo täyttää & käyttää uudelleen.

Lidlin kunniaksi täytyy minun vielä muistuttaa, ettei siellä ole mitään typeriä bonuskortteja. Lidl on pysyvästi halpa, eikä se tarvitse siihen mitän asiakkaiden vakoilujärjestelmää, jonka hyöty on loppujen lopuksi mitätön. Aina kun jossain k tai s kaupassa myyjä kysyy, että onkos minulla semmoista heidän typerää korttiaan, niin sappeni alkaa kiehua. Ja pöh!

Huomio, huomio. Laitoin tähän nyt tuon äänestyyn, jota Nuhis suositteli.

Äänestin Citymarketia, se on jotenkin semmoinen tosi viihtyisä ja hyvä. Toisin kun Prisma. Prisma on kyllä ihan kiva mutta oikeastaan se on aika tyhmä paikka.
Lidl on kyllä mainio kauppa, mutta harmikseni en kyllä ole oikeastaan koskaan sitä käyttänyt ruokakauppana. Olen vain ostanut sieltä evästä, ja virvoiketta. Toki ne ovat myös ruokaa ja juomaa, mutta en kyllä niitäkään hirveän usein ole ostanut. Kokemuksen puutetta.
Muut vahtoehdot eivät edes ole mitenkään varteenotettavia.

Tulipa muuten vain Wedge nimimerkistäsi mieleen SWin lisäksi Lidlin loistavat potato wedgesit. Söin niitä juuri tänään kahdellakin aterialla. Ahh, kuinka ne tuottavatkaan suurta nautintoa makunystyröilleni. Pidän kyllä muutenkin lohkoperunoista, mutta mielestäni nämä Harvest basketin potaattilohkot ovat ehdottomasti lajinsa parasta laatua. Suosittelen maistamaan, jos ette ole vielä sitä tehneet. Sittenhän maailma ja pakastealtaat ovat täynnä kaikenlaisia muitakin potaatteja. On olemassa ristikkoperunoita, lankkuperunoita, kierreperunoita yms yms. Pidän niistä kaikista, vaikkei niillä olekaan kai kuin muotoero, mutta ah kuinka taivaalliseslta maistuukaan aina vaihteeksi myös ihan tavallinen keitetty peruna. Mahtista. Raaka peruna on myös ihan mukava makuelämys.

Niinkään herkullista ei sitten ole ruoka-aine, joka tästä omasta nimestäni tulee mieleen. Tai en tiedä mitä teillä tulee, mutta itselläni siitä tulee mieleen kaikenmaailman juoksevat kasviöljyvalmisteet sun muut hirvitykset. Kuinka vihaankaan kaikkia typeriä kasvirasvajuttuja, margariineja yms. Margariini on vain vettä, johon on lisätty pahaa makua ja ½tl suolaa litraa kohti. Sitten kaikki ovat ihan innoissaan, että ooh ooh tämä on terveellistä. Ja pöh. En oikein tiedä mitä terveellistä on mukamas joissain kemiallisissa teollisuuslevitteissä verrattuna verrattomaan voihin. En tiedä monenneksi vanhin voitehista voi on, mutta joka tapauksessa mielestäni ainoa oikea levite. Näiden kahden mutaatiota Oivariinia tosin käytän varmaan useammin, mutta kyllä sekin maistuu.

Mäkään en tykkää margariineista ja muista sellasista, yleensä meillä on kotona vähäsuolaista Oivariinia. Äänestin epähuomiossa S-markettia jne. mutta on sekin hyvä kauppa, piti äänestää K-markettia Meillä ei täällä ole kyllä muutakun Siwa, mutta 20 kilsan päässä on K-supermarket ja S-market. Yleensä asioimme K:ssa kun käymme kyseisellä paikkakunnalla. Siellä on halpaa ja Pirkkakin on ihan käyttökelvollista, suurimmiltaosin Ja ruoka ylipäätään on mun juttu, syön aina itteni ihan täyteen, varsinkin mummuillani jos olen syömässä niin poks vaan kun räjähdän siitä ruuan määrästä Se on kyllä vaan niin hyvää. Koulussamme ruoka ei ole yhtä taivaallista kuin ala-asteella oli, mutta kyllä tuota nyt syö aina. Ala-asteella pienessä koulussamme ruoka oli mahtavaa, aina otin erään pojan kanssa syömiskilpailuja, keittäjä oli hyvin tyytyväinen meihin kahteen suursyömäriin

Ooh, kouluruoka se vasta onkin maittavaa. Vihaan semmoisia tyyppejä, jotka vain valittamisen ilosta valittavat, että kouluruoka on kamalaa. Edellisessä koulussani, johon en enää koskaan palaa, äripee, ruoat olivat aina tosi mahtiita. Oikeastaan siellä ei ollut mitään huonoa ruokaa, paitsi tietysti semmoiset mistä en muutenkaan niin välitä, eikä semmoisia ruokia nyt oikeastaan ole kovinkaan paljon.

Kyllä toisaalta nyt uudessakin koulussa, mihin suuntaan syksyllä, on ruokalistojen mukaan ainakin tosi mahtisruokia, niin että minulla ei ole mitään pelättävää kouluruokien suhteen. Taidan vain olla suuri ruoan ystävä. En kyllä voi sietää sitä, kun ruokaa heitetään pois. Aina koulussa tapasin kysyä kaikilta ruoantuhlareilta, että "Onko nyt kiva heittää ruokaa roskiin" ja aika usein sain vain semmoisia ivallisia hymähdyksiä, tai muuten vain tyhmiä vastauksia. Syömiskilpaililuja sen sijaan en ole koskaan kokeillut. Pitäisi varmaan joskus. Haluaako joku haastaa minut?

Sitten kun tuossa sanoit, että Pirkka on käyttökelvollista, niin joo. Minä rakastan noita kaikenmoisia halpamerkkejä. Mielestäni kaikkein parhaimmat tuotteet tulevat aina Pirkalta tai Rainbowlta tms. El doradolla on myös paljon tosi hyviä tuotteita, esim semmoiset 3 suklaan keksit, mums. Äx extra nyt on vähän semmoinen kyseenalainen merkki. Ainakin sen maissihiutaleet ovat pahvia ja mehu vettä. Kuitenkin esim semmoiset Äx extra maissilastut ovat tosi hyviä, siis nachot. En oikein ole koskaan ymmärtänyt, että miksi maksaa jostain merkkituotteesta 5 kertaa enemmän, kun laadultaan ne ovat kuitenkin ihan samoja näiden halpiiden kanssa.

Tuo Nequn kommentti oli tosi virkistävä. Nykyajan lapset ovat niin rappeutuneita ja tyhmiä että tuommoisia ihmisiä näkee harvassa koulussa. Minun kokemukseni kohtaavat Juoksukasviöljyn kokemukset jokseenkin täydellisesti. Juuri tuommoista ruoan poisheittoa. Kasvatuksessahan siinäkin asiassa on kova paino, ei tietenkään läheskään kokonaan mutta suurilta osin. Niinkuin mionessa muussakin asiassa.

Kouluruoka on tosiaan minullakin ollut erittäin maittavaa. Oikeastaan tosi hyvää. Syömiskilpailuja en ole pitänyt, mutta kuullostaa hauskalta. Ah minäkin usein syön itseni täyteen, ja joskus vähän liiankin täyteen. Varmaan sopii keittäjien ollakin tyytyväisiä kun päivästä toiseen saa katsella spurguja jotka ottavat ruokaa eivätkä syö ja heittävät sen roskiin. Hiirenaivoista, ja etenkin ketunsydämistä.

Toinen outo juttu on semmoinen, kun koulussa joskus jos pääsin aikaisin tunnilta ja menin syömään, ja sitten menin yläaulaan odottamaan välitunnille pääsyä, niin kun olin niin aikaisin, että kun siinä partioi joku opettaja niin tuli siihen jotain kyselemään:"Noh Wedge kävitkö muka syömässä,"
"Joo totta kai." Kuitenkaan se ei oikein kai uskonut minua. Kovaa on elämä. En oikein käsitä että kun tarjotaan laadukasta ja ilmaista ruokaa, niin miksi ihmeessä en menisi syömään sitä? Enkä edes käsitä miten semmoiset selviävät koulun loppuun syömättä kun minulla tuli nälkä usein jo tunnin päästä syönnistä, vaikka aina söin itseni täyteen. Kummallista.

Joo Pirkka on kyllä tosi laadukasta ainakin. Vaikka se onkin semmoinen halpismerkki, niin sen tuotteet ovat tosi usein yllättävän laadukkaita. En nyt tiedä noista muista ainakaan osa niistä on ehkä vähän arveluttavia, mutta Pirkka on tosi hyvä merkki. Halpa ja hyvä. Siinä on kyllä kaikki kohdallaan.

Joo on voi kyllä levitteiden kuningas, ja kuningatar. Sitten Voimariini on heti sen jälkeen. En kyllä minäkään voi sietää mitään margariineja, tai jotain tyhmiä terveysvaikutteisia rasvoja jotka pilaavat leivän. En oikein ymmärrä miksi jotkut laittavat leivälleen leivän maun pilaajaa. Voita meillä oli yhdessä vaiheessa aika usein, kun halusin sitä. Nyt ei jostain syystä oikein vähään aikaan ole ollut. Se oli kyllä hyvä kun ei oikein kukaan muu perheessämme käyttänyt voita, niin semmoinen yksi paketti kesti aika kauan.

Vanha viisaus sanookin että jos ei VOITA niin häviää.

Meilläkin koulussa on tyyppejä, jotka eivät varmaan koko viime lukukautena olleet koskaan syömässä, ehkä kerran tai kaksi näin heidät tökkimässä pientä perunanpalaa haarukallaan. Ja kukaan mun seurassa syövistä ei onneks heitä ruokaa pois, koska ne osaa sentään ottaa sitä mikroskooppisen määrän, niin ei tarvi heittää pois Se on joku yleiskuva, ettei tykätä kouluruuasta ja sanotaan niin, vaikka oikeasti olisikin ihan maistuvaa. Meidän kouluruuassa on toisinaan semmonen vika että salaatit ovat vähän kuivia, mutta sitten seuraavana päivänä voikin olla jotai tosi hyvää salaattia. Etenkin porkkanaraaste on hirveän kuivaa, muistuttaa enemmänkin oranssia paperisilppua, mutta ei kaikki voi täydellistä olla

Joo se on kun jotkut ei vain ymmärrä suhteellisuutta että ottavat sikana ruokaa mutta eivät syö sitä. Niin eihän se kyllä minua haittaa jos jotkut eivät syö tai syövät vähän. Se vain kummastuttaa kun minulle ainakin tulee tosi nopeasti nälkä, ja meidän koulussa oli tosi hyvää ruokaa.Niin onhan siinä tietenkin semmoinen muitten mukana meininki että kun kaveritkaan ei syö niin olen tosi hyvä tyyppi jos minäkään en syö.

Luulen että se ruoan hyvyys johtui myös siitä kun koulumme teki omat ruoat, ja teki muutamaan muuhun laitokseen ruoat. Kun lähikaupungissa on semmoinen että on yksi ruokakeskus jossa tehdään kaikkien koulujen ruoat. Luulisi että kun tekee vähemmälle määrälle, ja muutenkin itse, niin tulee parempaa. Toki ruokalamme käytti valmistuotteita, eineitä, mutta kuitenkin.

Luulen että meidän koulussamme oli tosi hyvät ruoat. Koska koulussamme oli tosi tasokasta ruokaa että ei ollut juuri tuommoisia paperisilppuraasteita, eikä kumiperunoja. Eräs opettajamme sanoi että hän on syönyt kumiperunoja ja meidän koulussamme ei ole semmoisia. Epäilin silloin vähän opettajamme mielenterveyttä. Minä en ole ikinä syönyt kumiperunoja.

Meillä ala-asteella tehtiin ruokaa noin 50 oppilaalle, henkilökunnalle ja viereiselle ryhmikselle, jossa oli jotain 10 lasta maksimissaan. Kun ruokaa tehtiin niin vähälle määrälle niin se oli tosi hyvää, vaikka voi suurellekkin määrälle olla, tietysti. Oli vain yksi keittäjä ja hän laittoi ruokaa ehkä hiukan eritavalla, kun joku ylempitaho määräsi, mutta se oli vain hyvä juttu. Täällä ylä-asteella ruokaa tehdään lukiolle, meille, toiselle ala-asteelle ja vielä vanhustenkotiinkin jos oikein muistan.

Entisen kouluni keittiöpäällikkö, äripee, ei ole enää keittiöpäällikkö siellä oli ennen tätä kouluani töissä armeeriassa, ja siellä hän laittoi ruokaa jollekin 1000lle tyypille ainakin. Se takasi hänen rautaisen ammattitaitonsa. Sitten kuitenkin kun eräät hemmotellut spurgut kävivät valittamaan kouluruoasta, ja uhkasivat aloittaa adressin keruun jotain plaaplaa, koska he eivät osaa syödä perunaa eivätkä muutakaan, kun ovat semmoisia poispilattuja. No, joka tapauksessa tämä oiva keittiöpäällikkömme sanoi, että armeeriassa hän olsii voinut heivata heidät pihalle. Kannattaisin kyllä semmoista toimintaa koulunkin ruokalaan. Tämä keittiöpäällikkö sitten vähän suivaantui siitä adressijutusta, mutta opettajamme oli sitten ihan innoissaan että "Se pelkää teitä. Ei siitä pitäisi suuttua, jos työtäsi haukutaan." Täytyy sanoa, että olin vähän eri mieltä opettajan kanssa, mutta siihen hän kyllä on meitä kehoittanutkin toisinaan.

En ole havainnut koulussamme kuivia salaatteja tai muutakaan vastaavia. Aika monesti koulussamme oli semmoisia valkoisia myrkyviipaleita salaattina. En oikein tiedä mitä ne olivat, mutta makuaistini varoitti niistä. Niitä oli kyllä hauska syödä, hihhih.

Sitten minun täytyy vielä nousta puoltamaan puuron merkitystä kouluruoassa. Mielestäni puuro on oiva ruoka, ravitseva ja mahdottoman edullinenkin. Muutamat toverini sanovat, että "Ei puuro ole ruokaa. Se on aamupala." Siilitkin saattavat lentää. Niillä tovereilla on kyllä mehiläisiä aivoissaan. Sitten kerran puuropäivänä kouluruokalassa kohtasin tyypin, joka ei syönyt puuroa. Hän sanoi että "Puuro oksettaa mua." Minun mielestäni on aika hämmentävää, jos ruoka rupeaa oksettamaan, mutta kukin toki taaplaa tyylillään.

Aaah palaanpas ihan normaaliin syömiseen ja reseptien pariin. Söin tänään juuri tuossa muutama minuutti sitten äitini tekemää syyssoppaa. Kaikkihan tietävät kesäkeiton. Jos et niin olet aikamoinen. Kesäkeitto on mainioa ruokaa, joskin vähän hippimäistä, mutta se on vain hyvä asia. Hipit ovat mukavia. Pidän hipeistä. Mutta syyssoppa on vielä parempaa ja jos mahdollista vielä hippimäisempää.

Tämän reseptin olen oppinut vaariltain jota olen kai täällä aiemminkin mainostanut "soijakastikevaarina". Aina kun olemme siellä isovanhempilassa kesällä kylässä, niin melkein poikkeuksetta jonain päivänä on kesistä. Mutta vaarini ei kai pidä siitä kesäkeitosta niin hänelle on tehty oma syyssoppa-annos. Vaarini mukaan syksy alkaa heti Juhannuksen jälkeen, joten nyt kesäkeitot pitäisi olla jo tehdyt ja siirtyä syyssoppa-aikakauteen.

Noh olen kai jo pitänyt teitä sietämättömässä jännityksessä kun olen pimittänyt teiltä tiedon syyssopan valmistuksen saloista. No tässä se tulee: Tee normaali kesäkeitto, mutta et teekään siihen sitä maitolientä, vaan korvaat maidon vedellä. Sitten turautat sinne niin paljon soijakastiketta että siitä tulee kauniin syksyisen ruskeaa, ja keitto saa pikantin soijakastikkeen maun.

Tämä on verrattoman hyvää, ja parempaa kuin kesäkeitto, suosittelen todella lämpimästi kokeilemaan. Kuten sanoin äitini oli tehnyt sitä tänään. Mutta hän ei ollut laittanut siihen yhtään soijakastiketta . Olin shokeerattu. Siinä oli sitten kai muuten maustettu koska se oli hyvää ilman soijistakin, mutta laitoin omaan annokseeni sitten kunnolla soijakastiketta, ja siit' tuli 982347 kertaa parempaa. Taattu makuelämys.

Itse en tykkää kesäkeitosta, mutta tuollainen Syyskeitto voisi olla kyllä hyvää. Pitäneet kokeilla! Meillä äiti teki tänään kaalikeittoa, ei valittamista siinäkään. En kyllä yleensä tykkää kaaliruuista mutta tuo keitto oli tosi hyvää. Ja vieläpä ruisleivän kanssa, ai että.

Nykyajan ihmiset syövät kyllä ihan liikaa valmis-, ja roskaruokaa. Kyllä itsetehty ruoka on hyvää, paljon parempaa. Ja mikäs siinä, voihan sitä tehdä itse vaikka hampurilaisia. Setäni teki joskus, ne vaan tahtoivat olla niin paksuja että syöminen oli vaikeaa Ja kun miettii vaikka mummuani, molempia mummujani niin eipä heidän nuoruudessaan paljon hampurilaisilla käyty, siksi niiden ruoka varmaan onkin niin hyvää. Kyllä itsekkin toki joskus syön roskaruokaa, mutta "oikea" ruoka vaan on herkullisempaa ja täyttävämpää, ennenkaikkea terveellisempää oikeissa suhteissa.

No nyt kun koulukin alkoi, niin alkoi myös kouluruokailu, luonnollisesti. Kuten jo sanoin minulla on uusi koulu, uusi ruokailu. Tässä uudessa koulussa on ihan erilaisia ruokia kuin vanhassa koulussani. Ihan jo eri ruokalajeja, mutta myös niin, että jos on samaa ruokaa, kuten nyt vaikka jauhelihakastiketta, niin se on ihan erilaista kuin vanhassa koulussani. Jotkut ruoat olivat ehkä parempia ennen, kuin nykyään, jotkut taas toisin päin. On kyllä pysynyt ihan hyvä tasapaino.

Salaatit on kyllä tässä uudessa koulussani ehkä vähän yksipuolisemmat, kun on aina semmoista ihan salaattisilppua, ja sitten siihen jotain lisuketta, esim. herne-maissi-paprikaa tms. Se kyllä takaa sen että joka kerta on hyvää salaattia, koska mitäs minulla on salaattia vastaan, mutta vaihtelu virkistäisi. Ehkä se jossain vaiheessa vaikka muuttuisi, jos se on vaikka semmoisissa kausissa. No en oikein usko siihen. Kun etnisessä koulussani salaatti ain' vaihteli. Mutta siellä oli kyllä semmoisia säilykesalaatteja aika paljon.

Tein täss' muutama päivä sitten ihan mahtavaa kurkkurelissiä. Siis vähän samanlaista kuin mitä kaupassa on kurkkusalaattia. Tein sitä kun äitini oli tuonut venäjältä avomaankurkkuja, ja niitä piti syödä, niin minä sitten tein kurkkurelissiä. Siihen tuli kyllä myös kesäkurpitsaa, jonka olisi kyllä voinut korvata kurkulla, mutta minä olen kesäkurpitsan ystävä, joten laitoin sitäkin.

Tämä relissintekohaluni kumpusi, siitä kun joskus tein kotitaloudessa kurkkurelissiä, siitä tuli niin hyvää, että se jäi lähtemättömästi mieleeni. Sitten kun huomasin jääkaapissamme avomaankurkkuja, niin mieleeni tuli heti, että nyt kurkkurelissiä teen. Ja niin sitten teinkin. Se onnistui täydellisesti. Ai niin tulihan siihen kurkun ja kesäkurpitsan lisäksi näin kiinteänä aineksena vielä sipulia. Sittenhän siihen tulee vielä tietysti se mausteliemi.

Aah, Tarmo Lähikauppias Sellanen oli täällä mun pienessä kyläpahasessa, kunnes se muuttu jokskus helekutin M-kaupkas, tosi järkevää: "Hei, mä käyn nyt ämmässä!" -.-

Ikinä kuullukaan mistään Ämmistä. Kuulostaa kyllä ihan hauskalta kaupalta, minä ainakin mielelläni sanoisin, että "Hei mennään ämmään!". Olisi se nyt jotain ihan muuta kuin mennä johonkin joka paikasa olevaan k tai s marketiin. Niin että ole vain iloinen, kun voit käydä tuommoisessa omaperäisessä ämmässä. Tarmotkin on kyllä kaiketi aika harvinaisia, mutta kyllä minä nyt niitä sentään olen nähnyt toisin kuin Ämmiä.

Nojoo. Syksy tulla sylkyttää, ja kohta voisi olla aika tehdä Wedin mainostamaa syyssoppaa. olen kyllä hautonut tuota ajatusta päässäni jo pitkään, mutta en ole vielä päässyt sanoista tekoihin. Nyt kuitenkin voisi pikku hiljaa olla aika kokeilla tuota reseptiä, syvästi se minua kuumottaa, sillä olen suuri kesäkeiton ja erityisesti soijakastikkeen ystävä. Kyllä maar, en malta odottaa, että pääsen kokeilemaan syyssopan tekoa. Varmasti se lämmittää mieltä näinä viilenevinä iltoina.

Sitten mainostanpa tässä nyt vielä täälläkin uusimman reseptikokemukseni, jonka innoituksen sain Furubasta. Valitettavasti, vaikka olenkin siitä ko Furubasta vilkaissut n 1000 kertaa sen ruoan nimen, en vieläkään muista sitä kunnolla. Se oli joku Okiuya puuro tai jotain sinnepäin, ja kaikessa yksinekrtaisuudessaan, joka on kaunista, se on riisipuuroa, johon on upotettu vihanneksia ja lihan/kalan paloja.

Itse käytin jauhelihaa, kun nyt sitä sattui kaapissa olemaan, ja muutenkin porvarointi joillain naudansuikaleilla olisi vähän epäilyttävää ainakin tuommoisessa ruoassa. Nautin naudansuikaleeni mieluiten stroganovissa tai jossain semmoisessa missä niiden hienous tulee paremmin esille. Tuohon puuromössöön nyt ei oikeastaan ole mitään väliä, mitä siihen laittaa. Pitää kyllä kokeilla sitä vielä kalankin kanssa joskus. Suosittelen kokeilemaan, se oli tosi mahtista.

Puuroa jossa on jauhelihaa?? Kuulostaapa erikoiselta, uskaltaako tuota edes kokeilla Nojoo meidän lähikunnassa on M-market. Se on semmonen juuri ja juuri hengissäpysyvä, kun siellä samalla paikkakunnalla on kuitenkin S- ja K-marketkin. Ja siwa. Aika paljon kyllä, ei ole edes mikään isopaikkakunta hmm. Teimme kotitaloudessa koristevoileipiä, savulohella j a jollain leikkeleellä. Ai että ne savulohi leivat nam, täytyy kyllä joskus tehdä kotona, tosin vähän yksinkertaisempia kun ne oli semmosia juhla leipiä. Tai jotai Opettaja tosin sanoi että se kala oli kallista. Ja katselin kaupassa karkin hintaa, eikös se juuri noussut. Fazerin sininen on kohta 3 euroa huh huh, isot karkkipussit ovat jo. Täytyy ruveta karkkilakkoon niin ei mene kaikki rahat

En mäkään ollu kuullukkaan mistään ämmistä, ennen kun se tuli, ja vei Tarmon pois En edes tiedä, miksi, mutta vihaan tuota M-kauppaa, ja haluun Tarmon takas xD

Bluefur kirjoitti:En mäkään ollu kuullukkaan mistään ämmistä, ennen kun se tuli, ja vei Tarmon pois En edes tiedä, miksi, mutta vihaan tuota M-kauppaa, ja haluun Tarmon takas xD

Nojoo, ymmärrän kyllä tuonkin tunteen. Aina käy niin, oli nyt kyse mistä hyvänsä, että joku hyvä vanha juttu viedään pois ja sen tilalle tule jotain laadutonta moskaa. Ikinä asioinnukkaan Tarmossa tai Ämmässä, joten siinä mielessä haluaisin kyllä kokeilla molempia. Toivottavasti tulet toimeen Ämmän kanssa, ehkä te vielä löydätte yhteisen sävelen.

Tuolla joskus hamassa menneisyydessä Wedi mainosti täällä syyssoppaa, ja minäpä päätin tehdä sitä, mainos kun oli oikein houkutteleva, kesis on hyvää, ja soijis on hyvää, joten mikä voisi mennä vikaan näitä yhdistettäessä. No, minulla vähän meni, olen aika amtööri tekemään keittoja, jostain syystä vain tulee tehtyä niitä tosi harvoin. Ilman reseptiä onnistuin siis sottimaan syyssoppani niin, että laitoin sinne vain vähän liikaa vettä, ja siitä tuli semmoista vetisen väljähtänyttä. Lorottelin sinne sekaan semmoisen 1/4 pienen Kikkoman pullollisen, eikä siitä silti tullut mitään syksyn ruskeaa, ainoastaan semmoista haalean rusehtavaa. Makukaan ei ollut mikään ylen soijainen, oli se kyllä muuten todella hyvin maustettu ja herkullinen soppa. Tekisi mieleni tehdä se uudestaan viisaampana, koska resepti on niin mahtis, ja tuosta epäonnistuneesta kokeilustakin tuli kuitenkin tosi hyvää. Taitava kokkihan pelastaa kastikkeen, niin miksei soppaakin.

Ah no joo täytyy kyllä tässä nyt mainita että minä en edes ole koskaan tehnyt syyssoppaa, mutta nauttinut kyllä. Pitäisi kyllä joskus tehdäkin. Se on kyllä tosiasia, että kesis on hyvää ja soijis on hyvää. Joskus kun meillä oli ihan kesistä, ja sitten se oli ihan hyvää, mutta mieleeni tuli, että tähän voisi laittaa vähän soijista. No sitten kävin hakemassa sitä, ja kun tulin soijispullo kädessä ruokapöytään niin koko sukuni kohahti. "Hyi ei kesäkeittoon voi laittaa soijakastiketta" "Älä pilaa hyvää ruokaa" "Älä leiki ruoalla" "Yäk" jne. jne. No kyllä sitten kuitenkin vähän laitoin sitä sinne. En paljoa, kun en halunnut järkyttää perhettäni sen enempää. Mutta kyllä se mielestäni toi oivaa makua kesikseenkin. Että sitäkin kannattaa kokeilla. Mutta sitten tuo syyssoppa on kyllä asia erikseen, taivaallisen hyvää.

Minä olen huomannut äitini tekemissä keitoissa päinvastaisen asian kuin RVO omassa keitossaan. Harmillisen usein "keitto" onkin semmoista muhennosta. Mutta en valita. Hyvää se on silti. Joku aika sitten äitini teki kaalikeittoakin. Mums. Tietenkin terästin sitä soijakastikkeella. Pitäisi kyllä tehdä jossain vaiheessa jotain keittoa, kun niin rakastan keittoja. Ja omatekemä on tietenkin parasta. Muistelen kaiholla erästä keittoa jonka tein joskus. Se vasta olikin taivaallista.

neqqu kirjoitti: Ja katselin kaupassa karkin hintaa, eikös se juuri noussut. Fazerin sininen on kohta 3 euroa huh huh, isot karkkipussit ovat jo. Täytyy ruveta karkkilakkoon niin ei mene kaikki rahat

Se on kyllä kamalaa kun vanhuus ei tule yksin. Tai ehkä se ei olekaan niin kamalaa. Nimittäin olen huomannut etten tätä nykyä oikein edes syö karkkia. En osta ainakaan koskaan. Kyllä jos tarjotaan niin otan, mutta en sitä niin hirveästi kuitenkaan. Veljeni aina ostaa karkkia ja sipsiä (äidin rahoilla) aina kun se on täällä. Kyllä sitten silloin tulee syödyksi, mutta on nekin aika harvassa. En tiedä. Tuon takia en olekaan huomannut että karkin hinta olisi noussut. Kyllä siitä jotain juttua kyllä oli. Ehkä sitten olen tajunnut syvällä sisimmässäni tämän asian, ja ruvennut karkkilakkoon, ettei kaikki rahat menisi tai jotain.

Minä en ole koskaan oikein ollut karkin perään. Ilmaiseksi sitä nyt voi ottaa mitä hyvänsä, mutta en minä kyllä karkkeihin rahojani tuhlaa. Aina joskus jos kotona on karkkia, niin kyllä nyt saatan muutaman ottaa, mutten kyllä tunne niihin mitään suurta vetoa. Ainakaan semmoisiin ihme teollisuuskarkkeihin, kyllähän nyt joku suklaa aina saa hymyn huulille ja mielen virkeäksi, myöskin lakut yms ovat mieleeni. Mutta semmoiset värimakeiset, hyi olkoon, jos semmoisia syön, niin olen totisesti harhainen.

Käytän oikeastaan soijista aika harvoin terästämään mitään valmista ruokaa, kun laitan sitä aina valmistusvaiheessa. Tuli kuitenkin tuosta Wedin keittojutusta mieleen, että kerran kun meillä oli tarjolla couscousia, eli semmoista ihme vehnää, niin turautin siihen vähän makua antamaan soijakastiketta, ja olipasse tosi hyvää. Se oli niin hyvää, että melkein tekisi joskus mieli vain keittää pelkkää couscousia, ja nautiskella soijasoosin kera. Sitten tietysti, en nyt muista olenko juuri täällä maininnut, mutta takuuvarma herkku on soijakastikkeessa paistetut kesäkurpitsaviipaleet. Saa ravinteeton täyteainekin ihan uusia ulottuvuuksia soijiin voimalla.

Ja tulipa tässä muuten vielä mieleeni eräs kulinaarinen kokeilu, joka minun on joskus vielä pakko testata, mielellään jos vaikka joskus olisin yksin kotona. Nimittäin, kun olen tämmöinen pahimmanlaatuinen otaku, niin unelmoin joku päivä Japaniteemapäivän pitämisestä. Elikkästä semmoisesta päivästä, että söisin koko päivän riisiä ainakin 8 kulhollista lattialla, kuten Dai-Sukii teki Hopsuissa. Sehän olisi melkein kuin cosplaytä potenssiin 9. Täytyy tosin olla varovainen Japanipäivänä, kerran eräs koulutoverini joutui jäämään pois koulusta, kun hän oli pitänyt kotonaan Japanipäivän, ja astunut lautasen päälle.