2. kuunnousu

blahblahblah, lisään kunnon tekstit myöhemmin.

sana vapaa, spoilerit bokseihin etc. spoilerikirja, nimittäin.

Ooh sana vapaa. No sitten tulenkin tänne vähän sanailemaaan. Minä nyt en tuota saa käsiini varmaan vielä hyvään aikaan, kun en sitä ostamaan lähde, kun rahaa palaa jo TPOTin ostamisessa, ja kaikessa muussakin hauskassa. Sitten kun kirjasto on niin siunattu keksintö (paljon siunatumpi kuin televisio. En kyllä käsitä miten joku voi ihan tosissaan sanoa että televisio on siunattu keksintö, mutta meillä kaikillahan on omat kärpäsemme, mutta en nyt tarkoita ettäkö televisio olisi kärpäseni.) niin sitten sieltä saa sen helposti ja hauskasti. Kun ilmaistakin varaaminen täällä on.

Siinä on vain semmoinen juttu, että siinä vain kestää jonkin aikaa. Mutta onneksi, kuten olenkin jo sanonut, että olen tosi kärsivällinen, ja muutenkin olen tämän englanniksi lukenut, ja muutenkin en ole semmoinen että kiirehtisin mitään. Mutta tosiaan siinä kestää pari viikkoa ilmestymisen jälkeen, että se tulee sinne kirjastolle, ja sitten sen jälkeen vielä melkein toiset kaksi viikkoa kun sitä muovitetaan tai hiotaan tai jotain. Ja sitten kun olen vasta seitsemäs jonossa niin... Onneksi sentään jopa seitsemäs, kun niitä kirjoja tulee tähän alueeni kirjastoon kymmenen, ja varausjonoa on jo yksitoista. Nää taitaa olla aika suosittuja.

Mutta koittaa sekin päivä vielä että saan tämän käsiini.
Tästä kirjasta en kyllä muista juuri, kun nämä kirjat muutenkin sekoittuvat päässäni, ja muutenkin ihminen on unohtavainen. Ajattelin juuri että on ihan hyvä että nämä tulevat näin että voin lukea ne hyvin kaksi kertaa, kun kuitenkin unohdan parin päivän päästä mitä näissä tapahtuu. No ei nyt ihan. Jaa ihanko jopa spoilerikirja.. Hmmm. Ihan sama. En haluaisikaan muistaa.

Nojoo, olihan tässä toki spoilereita jokunen, draamaa taistelua ja toverihenkeä vaikka lampaat söisi. Minulla on vähän samat ongelmat kuin Wedillä, että en nyt ihan tarkkaan mitään yksityiskohtia muista tästä, jonka takia onkin kiva lukea uudelleen finskaksi tämä, varsinkin kun en vihannut kääntäjää, niin kuin aika monet muut taitavat vihate. Jotenkin minulla on vain semmoinen muistikuva, että tämäkin oli vähän semmoinen väliinputoajakirja, niin kuin Tuli & jää. Saatan muistaa väärinkin ja olihan tässä Kuuriisissä omat omaperäisyytensä, ei siinä mitään.

No, sen kyllä muistan, että tässä vallankumouksellisesti syväluodataan Myrskyturkin ajatuksia, eli hän on siis osin päählöroolissa. Hienoa hienoa, vaan eipäs sittenkään, Myrskis on mielestäni ikitylsä hahmo, mielummin olisi voitu vaikka Keltis asettaa suureen rooliin, mutta ei. No, onhan toki tuolla Myrskärin valinnalla isoksi kihoksi omat syynsä, jotka selviävätkin sitten aikanaan.

Reissukirjahan tämä on melko pitkälti, toivottavasti tämä fakta nyt ei pilaile kenenkään lukunautintoa. Vanhan metsän tapahtumat lämmittävät vielä kovasti sydäntä, sillä kyllähän kaikille Kesk'yön lukeneille on jo selvää se, että hirviö rullasi eteenpäin ja metsän tuho oli alkanut. Snörveeli^2 vain, ja nyt kun muistelin tuota vanhaa metsää, niin tulikin mieleeni, että tässä Kuuriisissä oli todella kännittävä lopetus, käy melkein sääliksi niitä, jotka joutuvat odottelemaan Daawnin ilmestymistä.

Eipä Kuuriisi siis kaiket ole ollenkaan hullumpi kirja, odotan hirveesti suomennoksen lukemista.

miun mielstä tässä kirjassa on jo laadukkaampi käännös kuin Keskiyössä, eli Sironen on saanut homman haltuun.

ja sitten niille ketkä ei miun blogia lue: dawn käännetään aamunkoiksi(naurakaamme!) ja seekers - etsijäkarhut alkaa ensi vuonna

No mutta sehän on hienoa jos käännös on parempi. Koska Kesk'yössäkin oli jo niin hyvä suomennos. Minusta alkaa kyllä vähitellen tuntua että meillä saattaisi olla vähän eriävät käsitykset hyvästä suomentajasta ja hyvästä suomennoksesta, mutta ei anneta sen haitata. Voisin tähän laittaa semmoisen sanonnan jota olen kuullut ihan liikaa kyllästymiseen asti juuri SKpiireissä, mutta en laita koska olen tuohtunut mokomalle ihan tyhmälle sanonnalle, joka on sanomattakin niin selvä, ja muutenkin sitä käytetään ihan väärin, ja tyhmissä tilanteissa, ja kaikessa muussakin, ja sitä käytetään etenkin ennaltaehkäisemään hyvä keskustelu, ja siitä minä en pidä yhtään, se osoittaa jo jonkinasteista typeryyttä.

Mutta mitäs outoa tai hauskaa siinä on että dawn on aamunkoi. Minä en edes keksi sille mitään muuta järkevää nimeä. Aamu pelkästään nyt ei oikein riitä. Aamunkoitto on jo liian pitkä. Mutta sarastus. Se on vähän liian sisällyksetön kun voi muutkin sarastaa kuin aamu, ja sitten jos siihen lisää aamun niin siitä tulee auttamatta liian pitkä. On niitä muitakin mutta kyllä se Aamunkoi kuulostaa parhaalta. Sitten olisi tietenkin jotain kaksiosaisia, mutta ne nyt on mielestäin ihan pois suljettuja. Joten kyllä Aamunkoi on ihan måste käännös daawnille. Toki kyllä Aaminkoikin olisi ihan hauska.

En nyt tiedä olenko onnellinen. Kyllä periaattessa. Kuten olen jo sanonut ei minuu mitkään seekkailijat kiinnosta, mutta kyllä oikeastaan. Kun niitä nyt sitten suomennetaan, niin mikään ei estä minua lukemasta semmoista kuitenkin laatukirjailijan tuotosta. Ja kyllä ne muutenkin ovat varmaan parempia kuin ne kirjat joita olen tässä viime aikoina lukenut. Mutta toisaalta olen viime aikoina lukenut ja kokenut ihan liikaa kaikenmoista ekohippipropagandaa, että jos etsiväkarhut ovat semmoisia niin alkaa vähän pännimään.

Aamunkoista pitänee nauraa siksi, koska Aami arvasi käännöksen etukäteen oikein, jos nyt olen ihan korektisti käsittänyt tämän. Taitaa olla niin onnekas tilanne, että YPimme on arvannut jo tähän mennessä kaikki Profeesin kirjojen nimien käännökset oikein, tai jotain. Luen kyllä niitä blogeja, mutten nyt tarkkaan muista kaikkea lukemaani. Mitä nyt Aamunkoihin tulee, niin se on minunkin suosikkini nimivaihtoehdoista, vaan en kyllä näe miksi Aamunkoitto/sarastus nyt muka olisi liian pitkä, onhan Salaisuuksien metsääkin jne. Noihansama. Aamunkoi on joka tapauksessa just precis, ilmeisesti tällä yritetään lepytellä meitä Perhonsiivestä verisesti vihastuneita koifaneja. Hyväksyn anteeksipyynnön, vaikkei se kyllä aiheutettuja vahinkoja korvaakaan. Tämä nyt ei liittynyt mitenkään Kuuriisiin, mutta kyllä oikea keskustelu soljuu mielestäni juurikin näin.

Ja ekohippipropagandasta sen verran, että eikös SKitkin ole vähän niin kuin semmoista, ainakin toisella tasolla. Ymmärrän kyllä jos olet lukenut jotain 1. tason ekohippeilyä. Otan osaa.

No joo kyllä ymmärsin oikeastaan tuon miksi sille pitäisi nauraa, en ehkä tuonut sitä esille kirjoituksissani, mutta en silti ymmärrä miksi sille pitäisi nauraa, mutta ymmärrän silti. Sitä vain vähän että on Aamunkoi aika selviökäännös tälle. Mutta on se kyllä hienoa jos joku arvailee näitä oikein. Eivätpä nämä kyllä mitään maailmaste vaikeimpia ole arvata.

Mutta et ole näköjään tajunnut sitä että näillä nimillä on tämmöiset teemat. Ykkössarjassa ne oli juur' tuommoisia kaksiosaisia, ja kertovat siitä jotain vähän siitä kirjasta, ja ne olivat kaikki aika pitkiä niin suomeksi kuin englanniksikin. Ja sitten Uudessa profeesissa nämä nimet ovat sitten tämmöisiä päivänaikaan liittyviä, yksiosaisia, ja suhteellisen lyhyitä. Suomeksi niistä tulee ehkä vähän pidempiä näin pakostakin, mutta ei kuitenkaan nyt liian pitkiä. Juur' Aamunkoi on sopiva, kun ei sille mitään lyhyempää eikä pidempää sopivaa nimeä ole. Tai ehkä on mutta kyllä Aamunkoi kauniissa yksinkertaisuudessaan, ja muutenkin hyvyydessään hakkaa muut.

No joo on SKeissä hippipropagandaa, muttei ehkä ihan niin paljon. Tai kyllä nyt aika paljon, mutta ei se mitenkään ihan ensimmäisessä tasossa ole eikä ehkä ihan toisessakaan. Uudessa profeesissa minua ärsytti se kun kissat koko ajan sanoivat "Miksi kaksijalat tekevät noin" "Ei kaksijalkojen tekemisissä ole mitään järkeä" Äh se vain kävi ärsyttämään. No joo olen saanut kokea niin ensimmäisen että toisen tason ekohippipropagandaa. Enkä vain kirjoissa, ja lukemisessa, vaan koulussa, teatterissa (johon oli melko pakko mennä) ja ihan kaikkialla. Se on ihan tyhmää. Semmoiset ekohipit eivät tajua omaa etuaan. Tai sitten ovat muuten vain aivottomia.

Itsehän sain haalittua tämän kirjan käsiini toissapäivänä Varkaudesta, kun olin sukulaisilla kylässä. Tosin omia rahojani en tähän kirjaan tuhlannut tosin tuhlasin ne toiseen kirjaan.

Ja kohta jo olen lukenut kirjan. Tykkään omistaa kirjoja, joten olihan tämä(kin) pakko saada - kirjastoon kun ne tulee, niin kestää kauan, enkä jaksa odottaa :3 Kansi on ihan jees, siinä taitaa olla Myrskyturkki, vai mitä arvelette? Kun sehän on harmaaturkkinen kissa kannessa tai jotain. No, samapa tuo.

Itse tekstistä pidän paljon, kirjoitusvirheitä ei juurikaan ole. Mitä nyt muutama lainausmerki heitetty sinne sun tänne, mutta se nyt ei ole uutta näissä. Teksti on mielestni hyvää.

Juonipaljastus:

Itse naurahdin noiden vuorikissojen - vai mitä ne nyt oli - nimille. Ne olivat pitkiä ja jostain syystä omasta mielestöni hauskan kuuloisia : D

Kukapa nyt ei nauttisi kirjojen omistamisesta. Se on ihan tosi mahtista. Se on vain etten ikinä viitsi ostaa uusia kirjoja, mutta ei siitä sen enempää. Paitsi tietenkin SKejä olen ostanut uusina, mutta SKt ovatkin iihan eri juttu. Mutta käytettyjä kirjoja sitten senkin edestä omistan. Aaaahhh.

Mutta kansi ei kyllä ole jees. Jotenkin vielä sen ykkösosan kansi meni, mutta sitten tämä kakkososa kyllä jotenkin karmii minua. Ei karmi hyvällä tavalla vaan semmoisella tympeällä. Ihme mutanttikissoja. Ei sillä ettäkö mutanttikissoissa olisi jotenkin jotain vikaa. Ei kyllä pidän erittäin paljon mutanttikissoista, mutta tuo kansi vain on niin epäluonnollisen ja oudon näköinen. Eip' niissäkään ominaisuuksissa mitään, mutta se nyt ei vain oikein sovi tuohon kirjaan. Siniset silmätkin ovat jotenkin oudot. Nehän enteilevät sokeutta tai jotain. Mutta ei ne nyt läpeensä huonoja ole. Ykkössarjassa kyllä oli siinäkin vielä paremmatkin kannet, vaikka ne taasen eivät ole mitään verrattuna niihin engelskaanikansiin. Surullista.

Juonipaljastus:

Vuorikissoista kyllä varmasti nimet ovat kivoja, kun sitä luki englanniksi niin se on varmasti ihan eri asia. Kun vaikka ne ymmärtäisikin mitä ne tarkoittavat, niin eivät ne kuitenkaan vaikuta niin hauskoilta, kuin ne varmasti suomeksi. Sitten kun ei oikein aina edes tiedä mitä ne tarkoittavat.

Niiden vuorikissojen suomennoksia varmaan vähän kaikki odottavatkin suurella innolla. Hienoa, kun pääsee viimein oppimaan, että mikä se brookki oikein on, kun en sitä engelskaksi lukiessani koskaan jaksanut selvittää.

Tosiaan noita päählöitä on Profeesissa useampia kuin Sotureissa, mikä on hienoa. Ei kai koko Kuunnousu sentään ollut pelkkää Myrskäriä? Kyllähän Lehtiin näkökulmaa ainakin tarjotaan vanhaan metsään sijoittuvissa kohdissa, mutta olivatko ne kaikki matkakohdat tosiaan Myrskäriä, aargh kuinka mä kestän. Eipä tämä edistyksellisyys tästä pitemmälle jatku. Suosikkini Keltaturkki saa jälleen kerran varjoklaanilaisena osakseen vain tappion karvasta kalkkia ja muiden häveksyntää, no niin taitaa kyllä saade Varissikin, mutteipä tuo nyt paljon lohduta. Miksi niin Myrskäri?

Kannen kissasta en sanokaan nyt tässä mitään. Siitä kuvatuusta on kaikki tarpeellinen kerrottu jo kansitovassa.

VAROITUS!! NIMISPOILAUKSIA!!

Itse sain tämän kirjan oliko se nyt joskus toissapäivänä tai joskus, rakkaassa Adlibriksen paketissa Yellowfang's Secretin kanssa, jonka sisäkansi on muuten tosi hieno. Aloin heti lukemaan ja suuni vääntyi pakostakin virneeseen lukiessani Stonetellerin suomennoksen. Oletin aina sen olevan joku supertönkkö Kivikertoja tai Kivistäkertoja, mutta Sironen olikin kääntänyt sen aika ovelasti muuttaen kertomisen näkemiseksi. Kivistänäkijä. Ja odotin tosi innolla healerin suomennosta, eihän se parantaja voinut olla kun klaaneissa oli parantajat, ja kun ne metsäkissat siellä luolassa ihmettelee että mikä on healer, saisimmeko puhua päälliköllenne tai parantajallenne, niin eihän se todellakaan voinut olla parantaja kun ei ne metsäkissat tajunnut mitä se tarkoittaa. Olin tähän suomennokseen kuitenkin tosi onnellinen, kun se oli tosi nokkelasti käännetty tietäjäksi. Tuntuihan se kuitenkin vähän oudolta, kun olen juuri lukemassa erästä kirjasarjaa jonka nimi on Muinainen Pimeys, se sijoittuu esihistoriaan ja siinä on metsä jossa asuu hirveästi ihmisten klaaneja, Korppien klaani ja Pajun klaani ja Saukon klaani ja vaikka mitä klaaneja, ja joka klaanilla on oma tietäjä, Korppien klaanin tietäjä on semmoinen korppia muistuttava vanha Seunn-akka, ja hetken kuvittelin Kivistäkertojan siellä Korppien leirissä tietäjänä, hehheheh oli aika huvittavaa. Mutta kaikesta huolimatta totuin tähän outoon suomennokseen melkeimpä heti. Ja Terävähampaan odotin melkein olevan Terähammas niin kuin se Taivasklaanin varapäällikkö Teräkynsi, mutta kyllähän se Terävähammas on loppujen lopuksi parempi.

Noista heimojen suomennoksista en oikein yllättynyt ollenkaan, Ikuisen Metsästyksen heimo oli nyt tosi arvattavissa, ja vaikka odotinkin Tribe of Rushing Waterin olevan joku Juoksevan tai Murskaavan(hahah) Veden Heimo, oli se kyllä ihan odotettavissa se Kuohuvan Veden heimo. Ja noista heimonimistä, niitä odotin tosi innolla jännitys vatsanpohjassa kutittaen, kun lähestyin käännöksen paljastavaa kohtaa. Puro ei nyt ollut mikään yllätys, itsekin olisin sen noin kääntänyt, mutta Puro Jossa Pikkukalat Uivat olisin ehkä muuttanut Puro Jossa Pienet Kalat Uivat. Ja Kieleke, sehän oli enkuksi Crag, en koskaan oikein tajunnut mitä se tarkoitti, kerran tylsistyneenä katsoin google kääntäjästä mutta unohdin sen melkein saman tien. Kieleke Jolla Kotkat Pesivät, vai mikä se oli. Ei hassumpaa. Kit-motherin suomennus pentue-emo oli ensin vähän outo, mutta totuin siihen melkein heti. Ja luolanvartijat ja riistanpyytäjät oli ihan järkeviä, ja muutkin heimosanat niin kuin pyyntiriista ja Terävien Kivien Luola ynnä muut.

Mutta yhden sanan suomennos aluksi suorastaan järkytti.
ALOKAS.
Sen sanan kun luin niin kirosin Sirosta mielessäni, sehän on ketunläjä vietä armeijatermi! Ei hele... teki kuule mieli sanoa pari valittua sanaa. Mutta onhan se to-be tosi vaikea suomentaa, ja kun yhdessä kohdassa se pentu sanoo: "To-be a cave-guard, of course", niin sitäkin odotin että miten ihmeessä sekin saataisiin setvittyä. Ja sitten vielä kun Varistassu kuulee sen väärin ja kysyy: "Tooby? What's a tooby?" Mutta kun Sironen oli kääntänyt sen to-ben alokkaaksi, niin tajusin että sehän olikin ihan järkevä suomennos, vaikkakin se ensin vaikutti aivan käsittämättömän hullulta ja idioottimaiselta. Ja tuohon pennun ja metsäläisten keskusteluunkin saatin aivan siedettävät repliikit.

Edit:Luin tuona kirjan loppuun jo viikkoja sitten, en vain jaksanut tulla tänne heti lisäilemään suomennoksia, mutta kuitenkin, lisää valitusta: Miksi ihmeessä Talon piti kääntää Kotkankynneksi? Sehän voisi ihan hyvin olla joku klaanikissa tommoisella nimellä. Miksei pelkkä Kynsi kelpaa? Ja sitten toisaalta odotin Rockin olevan Kivi, kuten ehkä kaikki muutkin, mutta ei, senhän piti tietenkin olla joku Kallioaivo vai mikä se nyt olikaan. Ja sitten Linnun suomennos oli ihan tavallisen hyvä, eihän se mikään muukaan olisi voinut olla.

Noniin, sainpahan tämän kirjan luettua uudelleen tällä kertaa armaalla suomen kielellä. Tämä Kuunnousu olikin tosiaan paljon parempi kirja, kuin muistinkaan. Jotenkin, kuten tuolla aiemminkin sanoin, minulla oli jäänyt tästä semmoinen täytekirjan maku, mutta kyllä uusi yritys totisesti teki terää, tämähän oli tosi hyvä, khhhhhhhhh.

Varmistuipa tuo Myrskärin päähenkilöyskin, eipä niistä matkalaisista muut häärää päähenkilönä kuin Myrskis, josta en kyllä tykännyt yhtään, mutta silti vallankumouksellisuudessaan tämä oli todella kunnioitettava veto Eriniltä, joten pidän tätä hyvänä asiana. Kirjassa oli muutenkin miellyttävän dynaaminen kerrontatahti, kun vuorotellen seikkaillaan Professin matkalaisten ja sitten toisaalta taas vanhan metsän näkökulmissa. Kyllästymään ei pääse oikein missään vaiheessa, kun molemmat kerrontanäkökulmat ovat täynnä jännitystä, mutta pelottavuutta, vielä paljon suuremmissa mittakaavoissa kuin Kesk'yössä.

Metsän tuho se jatkuu jatkumistaan, ja kissojen epätoivo herättää paatuneimmankin sympatiat. Tulis on viimeinkin selvittänyt mielensä Kesk'yön sekoiluista, Kuurississä hän potee masennusta, mikä ei sekään tee hänestä mitenkään hehkeää hahmoa. Lehtitassu onnistuu pitämään itsensä vielä jotakuinkin siedettävänä päähenkilönä, vaikka hänenkin ongelmansa, joista ei kyllä loppua tule, kääntyvät joskus hyvinkin rasittaviksi. Koko vanhaan metsään sijoittuva kerronta onkin tässä melkolailla vain päättymätöntä synkkyyttä, ja pettymyksiä ja kauhuja toistensa perään, ehkä vähän ahdistavaa luettavaa toisinaan. Pidin kuitenkin siitä, kun Lehtiin sisäiset dilemmat on kuvattu ihan hyvin, eikä tässä ole ihan samanveroista itkemistä, kuin sitten arkin loppupäässä, niitä rasittavuuksia mä odotan hirveesti, tai sitten en.

Matkalaisten näkökulma olikin Kuuriisin parasta antia mielestäni. Keltis taistelee maagisella tyttövoimallaan eteenpäin, eikä taistelua, draamaa & toverihenkeä säästellä. Myrskäri teki palveluksen Vattikselle ottamalla suurimmat vihat pomoykarvapallon päältä. Kurkistus Myrskärin mielen syvyyksiin paljastaa, kuinka pöljä hän on esim fantasioidessaan Oravarista nyt näin vain yhtenä esimerkkinä. Sulkkiin ja Varissin manok laivaus kokee jännittäviä käänteitä, ja täydet pisteet Eriinille heidän yhteisen taipaleensa kulusta.

Heimokissat olivat ihan hauska uusi juttu tarinaan, vaikkakin heidän murrettaan oli aika pökkelösti suomennettu paikoin. Kuitenkin oli hauska tutustua, että tämmöistäkin klaanielämää onpi. Nämä vain jätettiin vähän turhaan mystillisyyden verhon taa, ja odotan edelleenkin kuulevani heimokisuleista vielä lisää jossakin jonakin päivänä.

Sitten täytyypi vielä pilailla kirjan keskeisimpiä tapahtumia lopusta:

Juonipaljastus:

Kirjan loppu on myös, kuten sanottua ihan huippujännittävä, ja jos Aaminkoita joutuu odottelemaan kesään asti, kuten Aami taisi vieraskirjassaan arvioida, niin muut' ei voi kuin toivottaa onnea niille, jotka joutuvat kuumoittelemaan tarinan jatkumista sinne asti.

Alan nyt vasta lukea, kirjastossa ei ole bäkynyt ollenkaan, koko ajan jollain. Onneksi sain lainaan kaveriltani, kun hän oli sen ostanut :3 Vaikuttaa tosi jännältä, täytyy äkkiä alkaa lukea!

Noh, vihdoin. Olen kyllä lukenut tämän jo monia viikkoja sitten. No pari viikkoa. Joka tapauksessa en ole oikein saanut suollettua tänne mitään. Erinäisistä asioista johtuen. Kiireitä ja sen semmoisia. No niistä johtuen olen sitten tietenkin unohtanut kaiken huomionarvoisen. Voieeei.
Mutta nyt minulla on aikaa ja viitseliäisyyttä. Niitähän tässä vain tarvitaan.

Noh. Tätä lukiessani luin Nähtävyyttä osin samaan aikaan, ja sitten pääosin juuri ennen kuin luin tämän Kuunnousun. En nyt niitä käy tässä mitenkään kummemmin vertailemaan, mutta kuitenkin nyt vähäsen. No ensinnäkin, Kuunnousussa jopa tapahtui jotain. Ja muutenkin siinä sitten vielä tapahtui tosi paljon jotain, miksikö. Juuri siksi, koska siinä tapahtuu kaikenlaista, eikä vain yhdessä paikassa. Ei vaan kahdessa paikassa molemmissa oli tapahtumarikkaita tapahtumia. Entä sitten Nähtävyydessä? No Nähtävyydessä ei oikein tapahtunut niin hirveästi mitään. Toki tapahtui, mutta ei nyt mitään kummempaa. Ja kaikki tapahtui samassa paikassa, ja vielä semmoisten vähän tympeämpien hahmojen välityyllä.

Ja kertojatkin, kuten RVOkin tuossa ajatteli. Ne kyllä ovat vähän nannempia näissä profeeseissa, ja sitten erityisesti tässä, kun Myrskäriä oli, vaikka ei sekään nyt mitään ihmeempää aivonruokaa ole, mutta sentään vaihtelua ja parempi nyt kuin eräät. Lehtitassu tosiaan ei ollut sekään mikään nyt hullumpi. Nyt vasta tässä tajusin, että eihän tässä tosiaan Vattista yhtään ole. Ihkua suorastaan. Nyt kyllä en muista ollenkaan, mutta eikös niissä muissa sitten ollut juurikin Vattiin kuvakulmasta kerrottuna, eikä Oravarin. Vai oliko molempien. Äh.

Joten kyllä hyvä kirja oli. Minullakin kuten ilmeisesti RVOllakin, oli semmoinen ennakkoajatus, tai oikeammin muisto, että vähän semmoinen väliinputoaja. No ei se nyt sitten niin ollutkaan. Kaikkea hienoa tapahtui. Tätä lukiessa tuli kyllä muutamaan kertaan olo, että mitä tuo täällä oikein tekee. En kerro kenen tai keittenkä hahmojen kohdalla näin tapahtui. Mutta sitten jopa tajusin, että "aaaaa-haaaa, tämähän tapahtuu ennen Nähtävyyttä". No joo...

Mitä nyt shippailuista. En oikein jaksanut pitää niistä. Etenkin jotenkin kävi ärsyttelemään aina kun Varis ja Sulkkis shippailivat ihan innoissaan. Ja Sulkkis on nii-in kärttyisä Myrskiille kun tulee vähän antamaan neuvoja parempaan elämään. Molempien olisi vain pitänyt tajuta se, että siitä suhteesta tulee vain tuhoja. Pienenä pilailijana: Ja tämähän on vasta alkusoittoa tämmöiselle "Mutta mitä kamalia seurauksia eri klaanien välisistä suhteista onkaan, no mutta ihan sama, kyllä me selviämme."
Ja jälkisoittoakin. Onhan Harmiinkin ongelmat jo tuttuja.

Loppupuolelta:

Ja kohtahan tästä saadaan jo Aaminkoikin luettavaksemme. Joskus maaliskuussa se tullee. Oli jossain jo tarkahkokin päivämäärä, mutta en sitä viitsi kaivaa. Saahan nähdä ehtiikö Aami laittaa mitään tuohon aloitusviestiin. Kunnon tekstithän lisätään myöhemmin.
Tästä kyllä huomaa, että näitä SKejä suomennetaan kyllä kunnon tahtiin. Vasta pääsi lukemasta uusimman, ja kohtahan jo tulee seuraava.