Hippikissat ovat nyt täällä

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Runningvegetableoil lähetetty To Elo 30, 2012 9:33 am

No enpä kauaa malttanut olla tekemättä fictiäitä. Tämä uusi vallankumouksellinen tarinani ei ole millään muotoa yhteydessä Todueelliseen sotaan, jonka tuossa taannoin kirjailin. Ajattelin, että nyt viimein aika tehdä joku hieman erilainen SK-fictiä, ja sitten päädyin tämmöiseen ajatukseen, että SKien täydellinen vastakohta Hippikissat, kyllä se se on. Joten tässä nyt, njuta av filmen.

Katsotaan nyt sitten myöhemmällä ajalla, laitanko tuonne hahmot tai klaanit osioihin tarkempaa infoa niistä. Toistaiseksi kaiken tarpeellisen pitäisi käydä tarinasta ilmi. En tiedä kuinka pitkä tästä tulee, mutta tässä 1. luku.

Luku 1:
Juonipaljastus:
HIPPIKISSAT
Luku 1:
Olipa kerran, josko ehkä toisenkin eräs metsässä asuva kissa nimeltänsä Purjohäntä. Purjohäntä olikin eri vekkuli kissa. Hän asusteli metsässä klaanissa, jota kutsuttiin RuohoKlaaniksi. RuohoKlaanissa oli monia kissoja, ja heitä kaikkia yhdisti monikin asia. Muiden muassa se, että he kammoksuivat tappelua. Se ei lienyt mitenkään ihmeellistä, kukapa sitä nyt tappelua tahtoisi. Toinen kummallisempi RuohoKlaanilaisia yhdistävä seikka oli se, ettei kukaan heistä halunnut syödä liharuokia. Se oli jo melko kummallinen päähänpinttymä metsäkissalle, mutta RuohoKlaanilaiset tulivat hyvin toimeen. RuohoKlaanilaiset jakoivat metsänsä toisen klaanin, PapuKlaanin kanssa. PapuKlaani oli samaan tapaan RuohoKlaanin kanssa hyvin rauhaa rakastava ja kasviksilla elävä klaani. Näiden lisäksi oli yleisessä tiedossa, että jossain kaukaisten matkojen takana muissa metsissä eleli muita klaaneja. Nämä kaukomaiden klaanit eivät kuitenkaan ikuna olleet olleet yhteydessä Papu- saatikka RuohoKlaaniin. Näistä kaukaisista klaaneista kertoiltiin vaihtelevanlaisia tarinoita. Jos näillä tarinoilla haluttiin peloitella, niin tarinoitiin vieraat klaanit verenhimoisiksi barbaareiksi. Kaikki tarinat eivät olleet ihan niin radikaaleja, mutta kaikkia tarinoita kaukomaiden klaaneista yhdisti eräs tunnettu ja tiedetty fakta: kaukomailla elävät klaanit eivät kaihtaneet tappamista, ja söivät vastuuttomasti lihaa minkä kerkesivät. He olivat Sotureita.

Aurinko paistoi täydeltä terältä, ja Purjohäntä oli hiekkalaatikolla harjoittelemassa juuri nimitetyn oppilaansa Oreganotassun kanssa. Oreganotassu oli eri vilkas raidallinen pikku naaras. Hänellä oli eloisan sähkönsiniset ampeerisilmät, ja hän oli innosta piukeana. Tämä oli nääs hänen ensimmäinen koulutustuokionsa. ”Minkäslaisia hyötykasveja tällaisella hiekkalaatikolla on hyvä kasvattaa?” naukui Purjohäntä heilutellen pitkää häntäänsä. Hänen ilmeensä oli hieman ilkikurinen, ja hän hymyili nähdessään pienen oppilaan miettivän oikein olkansa takaa. ”Öäääh. Olisiko punajuuri?” epäröi oppilas. Purjohäntä purskahti nauruun: ”Hahhah, hömelö! Eikö sinulle ole opetettu, että kasvit kasvatetaan mullassa, eikä suinkaan hiekassa. Oreganotassu näytti kovin harmistuneelta. Paikalle saapui RuohoKlaanin varapäällikkö Kukkaissielu. ”Älä harmistu. Tuo on yleinen kompakysymys, joka esitetään vastanimitetyille oppilaille.”, naukui roteva valkoinen kolli lohduttavasti. Hän loi vieläkin räkättävään Purjohäntään tiukan silmäyksen, joka sai tämän välittömästi lopettamaan, ja nuolaisemaan oppilaansa lapaa anteeksipyytävästi. ”Sori vaan.”, Purjohäntä naukui, ”Kuten Kukkis tuossa jo sanoikin, niin tämä oli tämmöinen pikku vitsi. Tulet kyllä oppimaan ehdaksi hipiksi!” Kukkaissielu pyöräytti silmiään, ja poistui paikalta häntä viuhuen. Hän oli alusta alkaen epäröinyt nuoren Purjohännän nimittämistä mestariksi, mutta klaanin vahvaluontoinen päällikkö Laavatähti oli ehdottomasti ollut Purjohännän mestaruuden kannalla. Mikäpäs siinä olisi pullikoiminen auttanut, eipä sillä, Laavatähti oli huippuviisas päällikkö.

Auringon laskiessa mailleen kirmasi Oreganotassu riemuissaan leiriin. Hän oli harjoitellut viljelyksen alkeita koko päivän Purjohännän kanssa, ja hän käyttäytyi kuin kaikki hänen saamansa tieto olisi muuttunut energiaksi hyppelehtimiseen. Oi kuinka riemukkaalta näyttikään tuo pieni raidallinen kisuli hypähdellessään leiriin. ”Arvaa mitä tänään opin?” hihkui pieni oppilas muutaman kuun vanhemmalle oppilaalle, Mustaherukkatassulle. ”Todnäk perus pentualkeet.”, totesi Mustaherukkatassu kuivasti. Hän oli ylpeä ja hieman koppavakin ollessaan Oreganotassua kokeneempi oppilas. Oreganotassu taasen ihaili Mustaherukkatassua sokeasti, vaikka toinen suhtautui häneen varsin kylmäkiskoisesti. Oreganotassu jäi hyppimään Mustaherukkatassun ympärillä. ”Opin, että kasvit kasvatetaan mullassa ja että soija on peltojen pihvi ja että soijapavuista voi tehdä kastiketta ja että…” Mustaherukkatassu läimäisi pientä oppilasta tassunsa syrjällä. ”Sinä olet vasta ensimmäisen päivän oppilas. Minulla ei ole aikaa puhua ekapäiväläisille.”, hän naukui töykeästi ja lähti. Tämä ei Oreganotassua haitannut millään muotoa. Hän vain hypähti pystyyn, koska oli vanhemman oppilaan läimäisystä kaatunut suorastaan kumolleen, ja lähti kohti klaaninvanhimpien pesää. Klaaninvanhimmat kuuntelivat aina mielellään hänen juttujaan, ja nyt hänellä vasta olisi enemmän kerrottavaa kuin koskaan. Ja vastaisuudessa niin tulisi olemaankin. Oreganotassu kuvitteli jo mielessään, millaista olisi sitten kun hänestä tulisi täysi hippi. Hän röyhisti rintaansa, ja vaipui mielikuviinsa. Hippiyden saavuttaminen kuitenkin vaatisi pitkän koulutusjakson, mutta Purjohännän kanssa Oreganotassu oli varma, että hän selviäisi huippuhyväksi hipiksi.

Runningvegetableoil
Klaaninvanhus
Klaaninvanhus

Nainen Viestien lukumäärä : 553
Join date : 13.04.2012
Paikkakunta : Cafe µµ

Näytä käyttäjän tiedot http://www.morokolli.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Pilkkuturkki lähetetty Ti Loka 02, 2012 8:26 pm

Tämä jäätää hiukan. HALOO!!!? kuuleeko RVO? Ficcisi kaipaa jatkoa. Tai jos ei ficcisi niin minä ainakin Very Happy

Pilkkuturkki
Soturi
Soturi

Nainen Viestien lukumäärä : 102
Join date : 05.05.2012
Ikä : 16
Paikkakunta : Kouvola

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Runningvegetableoil lähetetty Ke Loka 03, 2012 9:12 am

Pilkkuturkki kirjoitti:Tämä jäätää hiukan. HALOO!!!? kuuleeko RVO? Ficcisi kaipaa jatkoa. Tai jos ei ficcisi niin minä ainakin Very Happy

Joo, olen ihan jäässä, nyyhkis. Minulla ei ole koulukiireitä ei sitten yhtään, mutta kaikkia muita kiireitä sitäkin enemmän. Viime aikoina olen tuhlannut vapaa-aikani lähinnä animeiden katseluun, niiden musiikkien opetteluun ja kaikenlaiseen vastaavaan "humputteluun". Minulla on niin kauhean suuri kynnys ruveta kirjoittamaan, kun en koskaan jaksa avata konettani, kun aina löytyy kaikkea muuta kivaa tekemistä mitä voi tehdä ihan komnpiotepbiä avaamattakin.

Minulla on kyllä tästä 2. luku jo aluillaan muistaakseni, mutta kaikki ajallaan, ja hyvää kannattaa odottaa ym kliseet. Kyllä se sieltä vielä tulee.

Runningvegetableoil
Klaaninvanhus
Klaaninvanhus

Nainen Viestien lukumäärä : 553
Join date : 13.04.2012
Paikkakunta : Cafe µµ

Näytä käyttäjän tiedot http://www.morokolli.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Runningvegetableoil lähetetty La Loka 06, 2012 10:50 am

Noniiiiiinn. Pyyntönne on kuultu, ja täältä tulevat luvut 2 ja 3. Saa nähdä kuinka pitkäksi HKien tarina kehkeytyy, mutta vasta näitä lukuja kirjoittaessa tajusin, kuinka hauskaa näitä onkaan kirjoittaa, joten pituutta tuleekin vähän ehkä enemmän, kun aluneprin, jolloin olin vain kaavaillut tekeväni jonkin ihan lyhyen pikkutarinan.

Luku 2
Juonipaljastus:

”Huomio huomio!” huusi Laavatähti melko aamutuimaan aloittaessaan kokoontumisen, ”Kääntäköön kasviksia syövät ja luontoa kuormittamattomat esi-isämme katseensa meihin maan matosiin!” Nämä olivat sanat, jotka olivat klaanien esi-isien ajoista asti kulkeneet sukupolvesta toiseen muuttumattomina klaanikokouksen kutsumista varten. Laavatähti oli oikein uljas kissa siinä mahtipontisella puhujankivellään, ja hän hymyili kohti taivasta hippiesi-isilleen, ja oletti näiden hymyilevän takaisin. Hän naukui kuuluvasti: ”Olen juuri saanut viestin PapuKlaanin varapäälliköltä Johanneksenleipäpuuhännältä. Hän on täällä tälläkin hetkellä seurassamme.” Puhujankiven takaa ilmestyi johanneksenleipäpuun värinen solakka kollikissa. ”Noniiiiiin! jatkoi Laavatähti, ”PapuKlaani ilmoittaa, että kettuperhe on majoittunut heidän tärkeimpien maissiviljelmiensä päälle. Vaikkeivät ketut maissia syö, on viljelmille mahdotonta päästä, koska nämä väkivaltaiset ruojat eivät sinne menoa salli. Väkivallan vastustajat taasen eivät juuri vastarintaakaan voi tehdä, kun eivät mokomat viuhkahännät puhettakaan ymmärrä. Tämän ilmoituksen johdosta PapuKlaani anoo meiltä lupaa viljelmiemme tilapäiseen käyttämiseen. Ajattelin juuri mennä reviiriemme rajoille neuvottelemaan asiasta. Onko tästä kellään vastaan sanomista?” Hetken aikaa oli hiljaista. Sitten esiin astui soturinimeltä Seiturkki. Hän naukui uhmaavasti: ”Minusta meidän ei pitäisi antaa viljelmiämme PapuKlaanin käyttöön. Emmehän edes viljele maissia, joten miten muka pystyisimme korvaamaan heidän maissinsa heille. Kaikkihan tietävät, että maissi on huonointa ruokaa, mitä maa päällään kantaa!” Tämä huomautus sai pienoisen kohinan aikaan. Johanneksenleipäpuuhäntä, joka aluksi oli näyttänyt vain hiljaiselta sivustakatsojalta, naukui vihaisena: ”Maissi on maan antimista jaloin! Olet vain kateellinen, kun sitä ei teillä kasva!” Seiturkki sähisi vihoissaan. Kaikki tiesivät, että hänelle hipin etiikka oli hieman vieras käsite. Hän nimittäin luuli, että etiikka oli jotain kitkerää litkua. Joskus hän jopa söi kalaa, kun hänen mielestään ne olivat sieluttomia, ja se muka oikeutti niiden syöntiin. ”Hiljaisuutta, anelen!” huusi Laavatähti dramaattisesti, ”Ymmärrän osin kantasi Seiturkki. Siksi päätänkin, että saat tulla mukaani neuvottelemaan PapuKlaanin päällikön kanssa, jolloin saat mielipiteesi kuuluviin.” Aukiolla kuului mielipiteitä puolesta ja vastaan. Seiturkki tyytyi nyökkäämään, ja irvistämään vaivihkaa Johanneksenleipäpuuhännälle.

Purjohäntä katseli tätä pientä välikohtausta kauhuissaan sivusta. Kuinka Seiturkki kehtasi olla noin töykeä? Totta kai RuohoKlaanin oli autettava lähimmäisiään PapuKlaanissa! Purjohännän olisi tehnyt mieli mennä saman tien takomaan, kuvainnollisesti tietenkin, järkeä Seiturkin paksuun kalloon. Purjohäntä katseli ilmeitä ympärillään, ja näki monien kasvoilla samanlaisen paheksunnan kun hänen kasvoillaan oli. Muutamat hipit näyttivät kuitenkin epäröivän tai olevan suopeita Seiturkin pöyristyttävää käytöstä kohtaan. Kaikkein eniten Purjohäntä kauhistui nähdessään Oreganotassun tuijottavan Seiturkkia silmät kiiluen ihailusta. Purjohäntä kiiruhti oppilaansa tykö, ja paasasi: ”Lopetapas tuon ryökäleen tuijottelu. Hänhän on selvästikin vihamielinen PapuKlaania kohtaan. Ei semmoinen käytös sovi hipille.” Oreganotassu ei ollut kuulevinaankaan, maukui vain puoliääneen: ”Oi, hän on niin rohkea. PapuKlaani saa ihan ansionsa mukaan, kun on hankkinut jotain kettuja surkeille maissiviljelmilleen!” Purjohäntä suutahti: ”Et voi olla tosissasi. Enkö ole kouluttanut sinua yhtään oikeille tavoille?” ”No itse asiassa et, mutta olehan nyt hiljaa. Haluan nähdä, miten tuo juttu ratkeaa” vastasi Oreganotassu lumoutuneena. Tämän kuultuaan räjähti Purjohäntä totaalisesti: ”No en kyllä ole hiljaa, sinä kuriton kakara!” Sitten hän otti Oreganotassua hampailla hännästään kiinni, ja alkoi vetää oppilasta kohti harjoittelupeltoa, vaikka olikin jo ilta. Oreganotassu pisti tietysti kamalan metakan päälle, ja sekös herätti muidenkin klaanilaisten huomion. ”Mitäs siellä tapahtuu?” kummaili Laavatähti. ”Onpas älykäs pentu” maukui Lanttupölkky, eräs Seiturkin kannattajista. ”Päästä oppilaastasi irti. Hänellä on oikeus oikeaan mielipiteeseensä!” myhäili Seiturkki maireasti, ”Olet oikein hyvä pentu!” hän kehaisi Oreganotassua. Laavatähti lopetti alkavan kiistan sanomalla tiukasti: ”Jokaisella hipillä on oikeus mielipiteeseensä, ja niin kauan kuin väkivaltaa ei tapahdu, ei kenenkään tarvitse erityisesti pitää PapuKlaanista. Päästä Oreganotassu irti, Purjohäntä! Me lähdemme huomenna Seiturkin ja Johanneksenleipäpuuhännän kanssa aamunkoitteessa kohti PapuKlaanin rajaa.” Purjohäntä katsoi tyrmistyneenä päällikköä, ja päästi Purjohännän. Hän kun oli luullut, että lähimmäisen rakkaus oli kaikki kaikessa. Mitä olisi hippiaate, jos kaikki kuitenkin mielissään vihasivat toisiaan.


Luku 3
Juonipaljastus:

Aamunkoitteessa jäi RuohoKlaani katsomaan, kun heidän päällikkönsä lähti Seiturkin ja Johanneksenleipäpuuhännän kanssa kohti PapuKlaania. Nämä olivat harvinaisia tilaisuuksia, sillä RuohoKlaanin päällikkö poistui kovin harvoin klaaninsa luota. Melkein kaikki, paitsi ne jotka olivat aamun kitkemisvuorossa, olivat katsomassa saattueen lähtöä. Muiden muassa Oreganotassu, joka lähetteli Seiturkin matkaan kannustavia vinkaisuja. Purjohäntäkään ei ollut pilaamassa oppilaansa iloa, sillä hän oli juuri kitkemässä soijaviljelmiltä rikkaruohoja. Sen sijaan Lanttupölkky tuli Oregnotassun selän taakse maukumaan syvällä äänellään: ”Oikein hyvä, sinun täytyy ymmärtää, että PapuKlaani ei ole läheskän meidän veroisemme HippiKlaani. Tiedätkös, meitä on täällä RuohoKlaanissakin muutamia kissoja, jotka teroitamme kynsiämme aina toisinaan.” Oreganotassu kauhistui. ”Et ole tosissasi”, naukui oppilas peloissaan. Kynsien teroittaminen oli jotakuinkin pahin synti, minkä ehta hippi saattoi tehdä. ”Olemme vain varautuneet siihen, että joskus rauhan varustaminen vaatii joskus verenvuodatusta” naukui Lanttupölkky lipevästi. Oreganotassua puistatti. Hän ei ollut ikänään, ei koskaan, nähnyt verta. Ajatuskin kauhistutti nuorta oppilasta, joka alkoi voida jo hieman pahoin. ”Taidan mennä Purjohännän luo kitkemään rikkaruohoja”, hän sopersi. Valtaisa, ruskeaturkkinen kolli jäi katsomaan oppilaan menoa hymyillen. ”Etköhän sinä vielä vertakin opi sietämään”, mutisi Lanttupölkky itsekseen hymyillen vähintäänkin kieroutunutta hymyä.

Purjohäntä kitki rikkaruohoja soijaviljelmien seasta todella hartaalla mielellä. Hän totisesti piti tästä työstään. Kaameat rikkaruohot saivatkin oikein olan takaa kyytiä kokeneen hipin tehdessä työtään. Kylläpä soijat kasvaisivatkin komeasti tänä lehtisateena! Purjohäntä oli niin lumoutunut työstään, ettei ollut huomata Oreganotassun saapumista. Nähdessään oppilaansa hän hämmästyi kovasti, olihan hän antanut Oreganotassulle aamupäivän vapaata, kitkeminen kun ei tunnetusti ollut oppilaiden lempipuuhaa. Vielä enemmän Purjohäntä kuitenkin hämmästyi nähdessään Oreganotassun kummallisen ilmeen. Oppilas näytti melkein siltä, kuin olisi itkenyt, ainakin syvästi järkyttyneeltä tämä näytti. ”Oletko sinä ihan kunnossa?” kysyi Purjohäntä oppilaaltaan äidillisen huolestuneella äänellä. Oreganotassu vain tuijotti tassujaan, joista kynnet olivat tiiviisti sisäänvedetyt. Tällä tapaa klaanissa opetettiin kissoja tekemään pennusta pitäen, ettei ikäviä vahinkoja leikkiessä sattuisi. Vain kokeneimpien hippien oli soveliasta käyttää kynsiä, ja niitä sai ehdottomasti käyttää vain niitä ehdottomasti vaativissa töissä, kuten juurien kaivelemisessa taikka vastaavassa. Sanaakaan sanomatta Oreganotassu alkoi kitkeä kuin vanha tekijä konsanaan. Purjohäntä huolestui entisestään: ”Mikä sinua oikein vaivaa, oi Oreganotassusein?” Purjohäntä heittäytyi aina runolliseksi huolestuessaan. Oreganotassu vinkaisi todella hiljaisella äänellä: ”Ei oikein mikään.” Purjohäntähän ei moista soopaa uskonut, mutta hän tuli johtopäätökseen, että Oreganotassu ei halunnut puhua ongelmistaan, ja tämä olikin johtopäätöksenä aivan precis.


Runningvegetableoil
Klaaninvanhus
Klaaninvanhus

Nainen Viestien lukumäärä : 553
Join date : 13.04.2012
Paikkakunta : Cafe µµ

Näytä käyttäjän tiedot http://www.morokolli.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Pilkkuturkki lähetetty To Marras 01, 2012 9:59 am

lisää lisää, ficcinälkäni on sammumaton! Arvon Runningvegetabeloil, jos saan pyytää niin pikimmiten Wink

Pilkkuturkki
Soturi
Soturi

Nainen Viestien lukumäärä : 102
Join date : 05.05.2012
Ikä : 16
Paikkakunta : Kouvola

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Runningvegetableoil lähetetty Ke Marras 28, 2012 10:35 am

Kirjoitustahtini on nyt kovasti hitaanlainen em syistä. Kaikkea muuta kivaa ja vähemmänkin kivaa kun pukkailee koko ajan päälle. Viime päivinä tässä nyt inotuduin tekemään 4. luvun, ja ajattelin sen laittaa nyt jo yksinään, kun menee kuitenkin taas 48 vuotta ennen kuin saan seuraavan tehtyä, ja muutenkin tämä on melko pitkä. Tai ainakin pitempi, kuin tuo säälittävä 3. Kiinnyn näihin Hippeihin koko ajan vain enemmän kirjoittaessani, näistä irtoaa yllättävän paljon hupia.

LUKU 4
Juonipaljastus:

Aurinko oli jo korkealla taivaalla, kun Laavatähden seurue lähestyi PapuKlaanin rajaa. Eivätpä hipit toisaalta kauhean tarkkoja olleet rajoistaan, mutta semmoiset kuitenkin oli, se nimittäin helpotti viljelmien tunnistamista. Vaikkeivät hipit tapelleetkaan koskaan, arvostivat he silti omien töidensä hedelmiä, eikä satovarkauksia arvostettu. Eipä toisaalta moiseen ollut kellään mitään syytäkään, viljelmät nimittäin eivät olleet koskaan hippikissojen historian aikana jättäneet ketään nälkäiseksi. Lehtikadostakin selvittiin viljelemällä kasveja kiepeissä, ja tietystikin tehokkaalla varastoinnilla sekä säilönnällä. Muinaisista ajoista asti hipit nimittäin olivat osanneet esimerkiksi kuivattaa soijapapuja, jonka ansioista ne säilyivät helposti yli lehtikadon.

Laavatähti tunsi kitalaessaan PapuKlaanin tuoksun, joka poikkesi suuresti ruohoklaanilaisten ominaistuoksusta. PapuKlaani haisi vahvasti maissilta, jota taasen ei RuohoKlaanissa juuri suosittu senkin takia, ettei heidän maansa soveltunut sen viljelyyn. Seiturkki haisteli ilmaa nenäänsä nyrpistelleen, eikä välittänyt piilottaa inhoaan, kun PapuKlaanin päällikkö Säkkitähti ilmestyi näkyviin. Aitona hippinä hän oli yksin vailla minkäänlaista vartioita, eihän väkivaltaan sopinut turvautua edes turvallisuusmielessä. Säkkitähti olikin selvästi pöyristyneen näköinen, kun huomasi kollegansa mukana toisen kissan. ”En muistaakseni pyytänyt tavata muita kuin sinut”, naukui PapuKlaanin päällikkö varautuneesti. ”Oi suo anteeksi, virkaveli hyvä. Lupasin klaanilleni ottaa tämän yhden toisinajattelijan mukaan neuvottelemaan, jottei klaanin sisäinen yhteisymmärrys järkkyisi”, muotoili Laavatähti vastauksensa. Johanneksenleipäpuuhäntä loikkasi äkkiä rajan toiselle puolelle päällikkönsä tykö, aivan kuin olisi pelännyt koko ajan Seiturkin käyvän kimppuunsa. ”Ja milläköhän lailla sinä oikein toisinajattelet?” Säkkitähti osoitti sanansa Seiturkille, eikä hänen katseensa ollut ainakaan ystävällinen. ”Minusta meidän ei tarvitse jakaa teille satoamme. Omapa on ongelmanne, kun olette sössineet viljelyn, ja teidän surkeaa maissia ei muutenkaan pysty korvaamaan meidän laadukkailla tuotteillamme, ilman että jäisitte ikuiseen velkaan, ettekä te sitä velkaa kuitenkaan maksaisi”, töksäytti Seiturkki vailla kohteliaisuuden häivääkään ylempiarvoistaan kohtaan. Säkkitähti mulkoili kaventuneilla silmillään RuohoKlaanin soturia, ja Laavatähti kiirehti hätäisesti puolustamaan klaaninsa kunniaa: ”Seiturkki on vähän, öh, suorasanainen. Hänen kantansa ei ole klaanimme kanta, vaan…” ”Enpä olisi sinusta uskonut!” keskeytti Säkkitähti mylvien sanansa. Sitten pusikoiden kätköistä ilmestyi läjäpäin irvisteleviä PapuKlaanin hippejä. Osa heistä yritti hampaillaan repiä kynsiään esille, koska he olivat elinikänsä kestäneen hippeilyn lomassa unohtaneet, kuinka kynnet otetaan esiin. ”Ymmärtänet, ettet ole millään muotoa tervetullut tänne” lausui Säkkitähti. Laavatähti vain tuijotti tyrmistyneenä. ”Emme tahtoisikaan surkeita soijianne. Kaikkihan tietävät muutenkin, että RuohoKlaanin heikkomieliset kissat turvautuvat nälän yllättäessä metsästämiseen”, jatkoi Säkkitähti. Laavatähti sähähti tuikean vastalauseen tuohon kammoittavaan solvaukseen: ”Sinä senkin!” RuohoKlaanin uhkea päällikkö paljasti kyntensä, sillä päälliköille se oli seremoniamielessä sallittua. Nyt hän osoitti PapuKlaanin päällikköä uhkaavasti kynnellään: ”Toveruutemme taitaa olla ohitse. Rauhaa sinulle ja läheisillesi.” Laavatähden ääni oli täynnä katkeruutta, ja näennäisen kohteliaan toivotuksen jälkeen hän kääntyi, ja lähti kävelemään häntä pystyssä kohti omaa leiriään. Päällikön käännettyä selkänsä esitteli Seiturkkikin kynsiään PapuKlaanin kissoille, irvisti ja sähisi oikein lavan takaa, ja lähti sitten itsekin kotia kohti ilkeä virne kasvoillaan.

Eipä ollut moisista vihanpidoista tietoa Kukkaissielulla, joka paistatteli päivää puhujankiven vieressä olevalla pienemmällä kivellä varapäällikön arvolle sopivalla paikalla. Hän ei vaivautunut tekemään mitään töitä, sillä koki vilpittömästi olevansa vastuussa klaanin valvonnasta päällikön ollessa paikassa. Eipä suuri valkoinen kolli normaalistikaan mikään kauhean ahkera ollut, ja hän saikin osakseen paljon epäileväisiä supinoita hippien työskennellessä keskenään. Ei kukaan kuitenkaan oikeasti voinut väittää olevansa pitämättä Kukkaissielusta, joka oli huipputaitava organisoimaan viljelmiä ja niiden viljelijöitä, elikkä hän oli kaiken kaikkiaan mitä täydellisin varapäällikkö.

Siinä missä Kukkaissielu paistatteli päivää onnellisempana kuin koskaan, nahistui Oreganotassu oppilaiden pesän nurkassa vailla seuraa. Synkät ajatukset olivat vallanneet hänen mielensä. Kun hän oli tullut kitkemispartiosta Purjohännän kanssa, hän oli nukkunut hieman ja nähnyt kammottavia unia kynsiään heiluttelevista kissoista, ja omahyväisesti virnistelevistä Lanttupölkystä sekä Seiturkista. Häntä kiehtoi kovasti noiden kahden kollin tapa ajatella, että liharuoan syöminen saattoi olla ihan ok, ja että jopa väkivallan käyttö saattaisi olla hyväksyttävää joissakin tilanteissa. Oreganotassua puistatti. Hän yritti vetää pienet kyntensä esille, mutta se oli yllättävän hankalaa. Hän pinnisteli ja pinnisteli, kunnes saikin rivin pieniä, teräviä kynsiä pullahtamaan esiin tassustaan. Kynnet olivat niin hurjat, että Oreganotassua ihan peloitti. Hän ihaili terävää aseistustaan, ja heilautteli hieman tassuaan ilmassa. Sitten yht’äkkiä Mustaherukkatassu ilmestyi pesän suulle. ”Ai, sinä vain”, hän naukui välinpitämättömästi. Oreganotassu kävi välittömästi maahan maate, ja vetäisi kynsikkään tassunsa allensa raapaisten kuitenkin vahingossa toista tassuaan niin, että siitä pisaroi hieman verta. Oreganotassu vinkaisi, ja yritti asettaa päänsä verta vuotavan kohdan päälle. ”Mitä oikein vikiset siinä. Mene pentutarhaan nukkumaan!” vihoitteli Mustaherukkatassu. Hän oli ollut koko päivän kitkemässä, ja tunnetusti nuori kolli vihasi kitkemistä. Hän oli kyllä kunnon oppilas, mutta kovin kärsimätön, ja koko ajan haastavia tehtäviä vaatimassa. Oreganotassu ei vaivautunut vastaamaan, vaan sen sijaan esitti nukkuvansa. Mustaherukkatassu tuhahti mahdollisesti jotain epäkohteliasta, ja kierähti sitten nukkumaan.

Runningvegetableoil
Klaaninvanhus
Klaaninvanhus

Nainen Viestien lukumäärä : 553
Join date : 13.04.2012
Paikkakunta : Cafe µµ

Näytä käyttäjän tiedot http://www.morokolli.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Taivaskaste lähetetty La Heinä 27, 2013 2:13 am

Mjau~ Aivan loistava idea! Surprised Smile 
Lisää kerrointa saisi tulla. bounce 

Taivaskaste
Pentu
Pentu

Nainen Viestien lukumäärä : 43
Join date : 25.07.2013
Paikkakunta : Tähtiklaanin metsästysmaat

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Runningvegetableoil lähetetty La Heinä 27, 2013 3:14 am

Taivaskaste kirjoitti:Mjau~ Aivan loistava idea! Surprised Smile 
Lisää kerrointa saisi tulla. bounce 

Oh, minä ja Sasuke. Olen tosiaan vähän unhoittanut tämän, tai ainakin jättänyt omaan arvoonsa, paitsioon. Onhan se mukava tietää, jos joku pitää idéstä. Tuommoiset kommentit eivät ainakaan pienennä todnäkiä, että joskus tätä jatkaisinkin, ja mikäpä siinä, äkkiäkös kaltaiseni kaunosielu näitä skriivailee. Ehk'pä muodostan kuin muodostankin vielä kesäni ratoksi muutaman kertoimmen.

Runningvegetableoil
Klaaninvanhus
Klaaninvanhus

Nainen Viestien lukumäärä : 553
Join date : 13.04.2012
Paikkakunta : Cafe µµ

Näytä käyttäjän tiedot http://www.morokolli.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Hippikissat ovat nyt täällä

Viesti  Sponsored content Tänään kello 4:24 pm


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa